Tästä syntyy sarjakuvablogi. Ehkä. Tai jonkinlainen sarjakuva- ja tekstiblogin sekoitus.
Tänään väsytti, oli sadesydän. Olen nähnyt outoja unia. Rakkausunia,
nimittäin. Ja tuntemattomista ihmisistä, joiden kasvoja en herätessäni
muista. Enhän minä näe rakkaudesta unta, herranen aika.Vain outoja
seikkailu-unia, joita niitäkään en muista. Mutta on mukava ajatella,
toivoa, uskoa, että tällaiset unet ovat enteitä. Että pian olisi
minunkin vuoroni.
Piirsin Yksihampaisen. Se näyttää samaan aikaan hiireltä, sudelta ja lampaalta.
Oeln kuunnellut MySpacesta vuoronperään Scandinavian Music Groupia ja
Pariisin kevättä. Onko sitten ihmetteleminenkään, että on
sadesydänpäivä.
Korsetin kanssa olen pehasti jäljessä itseasetetusta aikataulusta.
Pitäisi kai sulkea kone ja alkaa taas ommella. Mutta hieno siitä tulee
vielä. 1700-luvun kaavat, 12mmx1mm synteettinen valaanluu, ja
päälliskankaaksi olin ajatellut vihreää samettia, yksityiskohdat mustaa
satiinia. Piirtelen ja skannailen huomenna, ehkä senkin sitten.
Nytpä taidan tosiaan, jos en koko konetta niin ainakin selaimen sulkea
ja tarttua neulaan. Melkein puolet kujista vielä tekemättä, sentään.
Rakkaudella teidän, Aku-täti.
sunnuntai, 18. marraskuu 2007
Kommentit