Viikko vielä.

Kyllä tää tästä. Väsyttää edelleen, on ikävä milloin mitäkin (FAKEa useimmiten, mikä on ehkä vähän LOL), mutta pärjäilen. Pääsin painamaan vanhoja lakanoita ja surruttelemaan niistä kaupanpäälliskauppakasseja, ja se on ihan mukavaa puuhaa. Ei liian vaikeaa.

Viime viikonloppuna sekoiltiin Suonenjoella Aleksin porukoiden mökillä nuoren herran, hänen isänsä ja koiransa kanssa. Opin ampumaan ilmakolla. Ainakin melkein. Ja King Kong vuodelta 1933 on äärettömän koskettava, kun sen nauttii rommin kera. Jees. Meillä oli kivaa, pitää ottaa uusiks. ♥

Love,

Aku-täti